Mahtuuko autosi parkkiruutuun?
Auton stereoissa soi radio tai oma lempilevy. Moottori hyrisee, ilmastointi toimii. Aurinko paistaa, muttei suoraan silmiin.
Ihanaa ajoa.
Juurikin näin. Paitsi että yksityisautoilu on edelleen, tai yhä enenevissä määrin, ympäristörikos.
Sehän ei meitä suomalaisia tosin kiinnosta niin kauan kuin ainakin suurimmat kesäkaupunkimme Helsinki ja Turku eivät ole jääneet nousevan merenpinnan peittoon ja Näsinneulasta näkee päiväsaikaan poutasäässä edes viiden kilometrin päähän.
Me syytämme päästöistä ennen kaikkea kehitysmaita ja ahneita öljy-yhtiöitä ja tietenkinautoteollisuutta. Turhaan. Syy on meissä, sillä suuri, painava ja ärjymoottorinen auto on meistä edelleen helkkarin hieno.
Autoteollisuushan on yrittänyt auttaa meitä tekemällä ökyautojen lisäksi myös pieniä ja hiljaisia autoja, jotka sopivat taajama-ajoon ja syövät vähän bensaa. Me kuluttajat olemme palkinneet autonvalmistajat nimeämällä pikkuautot kauppakasseiksi ja ostamalla niitä korkeintaan perheen kakkosautoiksi. Siis naisille, meille synnynnäisille kodinhoitajille.
Onhan toki selvää etteivät läskit, impotentit suomalaiset voi kuljettaa rakkaita lapsiaan taajamassa sitä kahden kilometrin matkaa harrastuksiin autolla, joka mahtuisi mukavasti 20 vuotta sitten maalattuun parkkiruutuun. Suuret lapsimäärätkään eivät oikein enää kelpaa tekosyyksi, kun Suomessa eivät lisäänny koulutuksen takia mainittavasti enää edes maahanmuuttajat.
Luulisi, että jokainen ennen 911-iskua rakennetussa parkkihallissa edes kerran käynyt osaisi valita itselleen fiksun kokoisen auton. Ihan oman verenpaineenkin vuoksi.
Mutta ei. Ja autovalmistajat vastaavat kysyntään. Tosin eräskin tehtailija on asentanut kaarohinsa automaattisen sammutus- ja käynnistysjärjestelmän. Auto siis sammuttaa moottorin pysähdyksen ajaksi. Mutta onko tästäkään mitään hyötyä, kun moni suomalainen kytkee tämänkin nerokkaan ominaisuuden pois päältä, koska on ”noloa ja tyhmää” että auto sammuu valoihin? Tämänkin olen miehen suusta pelkääjän paikalla istuessani kuullut.
Yksityisautoilu on kivaa, mutta se voisi olla myös fiksumpaa. Mihin sinä muka tarvitset citymaasturiasi?
Tekstin pohjalta tehty ääniblogi kuultiin Radio Novan Ajoneuvos -ohjelmassa vuonna 2014. Käytin tuolloin tyttönimeäni Pauliina Tuomola.
